— Mirka Soinikoski

Lapsen etu ja oikeudet tarvitsevat tekoja toteutuakseen

Itsenäisyyden juhlavuoden säätiö (Itla) ja Owal Group Oy selvittivät keväällä 2019 lapsivaikutusten arvioinnin nykytilaa ja kehitystarpeita. Selvityksessä tarkasteltiin lapsivaikutusten arvioinnin toteutumista niin kunnissa kuin valtionhallinnossa. Selvityksessä todettiin, että kuntien kiinnostus lapsivaikutusten arviointiin oli lisääntynyt, mutta käytännön esimerkit ja systemaattisuus ovat vielä vähissä.

Lapsivaikutusten arvioinnilla (lava) tarkoitetaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa erilaisten päätösten yhteydessä. Sen avulla voidaan selvittää miten lapsen oikeudet toteutuvat, sekä millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä kulloinkin on. Lapsivaikutusten arviointi lisää lapsen oikeuksien toteutumista ja heidän osallisuuttaan heitä koskevissa asioissa. Vaikutusten arviointiin tulisi siis ottaa mukaan lapset ja nuoret näkemyksineen.

Erityistä huomiota raportissa kiinnitti se, että valtionhallinnossa lapsivaikutusten arvioinnin tilanne on toistaiseksi heikompi kuin kunnissa. Lapsivaikutusten arviointeja ei ole tehty lainkaan useissa keskeisissä hallituksen esityksissä. Tämä on huomionarvoista siksikin, että nykyistä hallitusohjelmaa edeltävissä kolmessa viimeisimmässä hallitusohjelmassa arviointia on pyritty edistämään – laihoin tuloksin (Itlan raportti 3.6.2019).

Lapsivaikutusten arviointia tulee vahvistaa valtionhallinnossa, mutta myös kuntien päätöksenteossa. Unicef ja lapsiasiajärjestöt ovat tehneet merkityksellistä työtä lapsen oikeuksien ja lapsivaikutusten arvioinnin käytön edistämiseksi. Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista lapsistrategiaa ja sen tavoitteena on lapsen oikeuksien parempi toteutuminen Suomessa. YK:n lasten oikeuksien sopimusten jalkauttaminen kaikkeen yhteiskunnan toimintaan kaipaa huomioita joka tasolla.

Vihreiden tänä syksynä hyväksytty periaateohjelma Demokratia kaiken perustana korostaa vapaata, avointa ja demokraattista yhteiskuntaa. Periaateohjelmaan on kirjattu, että ”Lapsia ja nuoria tulee kuulla kaikessa päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä, eikä ikä saa olla este yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Äänestysikärajaa on laskettava, ja myös alle äänestysikäisille on tarjottava aitoja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.” Osallisuus yhteisöissä ja äänen saaminen kuuluviin osana päätöksentekoa on myös demokratiakasvatusta tulevaisuuden aikuisille. Demokratia edellyttää aitoa dialogia ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Annetaan siis lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omassa arjessaan ja jokapäiväisessä kasvuympäristössään!

Me voimme edistää lapsen oikeuksien toteutumista alueillamme vaatimalla lapsivaikutusten arviointeja tehdyksi osana kuntien ja kaupunkien päätöksentekoa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää työtä tulee johtaa yhteen ja lapsivaikutusten arviointi antaa tähän mahdollisuuksia ja yhteistä suuntaa – kaikilla päätöksenteon tasoilla. Moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä on lisättävä entisestään, lisäksi tarvitsemme hyvää muutosjohtamista.

Palvelujärjestelmän ja meidän aikuisten asennetta on veivattava uuteen kulmaan. Miten me voimme auttaa jokaista lasta ja nuorta pärjäämään omassa perheessään ja elämäntilanteessaan paremmin? Miten me voimme lisätä osallisuutta ja aktiivisena toimimista omassa elinympäristössään?

Viime hallituskaudella aloitettu lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) jatkuu edelleen ja sen yhteydessä kehitetty perhekeskusmalli tarjoaa hyvän alustan uusien palvelumuotojen kehittämiseen. Näin luodaan hyvinvointia kaikille lapsille ja heidän perheilleen.

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus astui voimaan Suomessa 30 vuotta sitten ja se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Lapsen ääni pitää saada kuuluviin perhepalveluissa, lastensuojelussa ja lapsen huollosta sovittaessa. Nyt on korkea aika tuoda lastensuojelun laatusuositukset mukaan poliittisiin päätöksiin ja näin turvata riittävät resurssit lapsi- ja perhepalveluihin. Lastensuojelun asiakasmäärät on saatava suositusten mukaisiksi joka kunnassa ja työtapoja on uudistettava systeemisen tiimityöskentelyn suuntaan koko maassa. Yhteisenä tavoitteena tulee olla, että lapsen eettiset ja juridiset ihmisoikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti koko maassa.

Lue lisää STM:n lapsistrategiasta, THL:n lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmasta sekä Vihreiden kansanedustaja Sofia Virran kesäkuussa julkaistusta blogitekstistä.

Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja, lape-aktiivi Hämeestä ja Itlan valtuuskunnan puheenjohtaja.