— Mari Holopainen

Psykoterapiaa tarvitsevat eivät saa jäädä tyhjän päälle Vastaamon tietomurron seurauksena!

Vastaamo on vastannut suuresta osasta psykoterapiapalveluita esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja yritys on tuotteistanut palvelunsa näkyvästi. Tietomurto koskettaa jopa 40 000 henkilöä. Jätin kirjallisen kysymyksen psykoterapiapalveluiden järjestämisen turvaamisesta.

On iso haaste järjestää psykoterapian saatavuus, mutta apu on järjestettävä uudelleen nopeasti sitä tarvitseville. Tietomurron seurauksena luottamus kyseiseen yritykseen on ymmärrettävästi monilla kadonnut ja osa hoitosuhteista katkennut. Neuvonnan ja akuutin kriisiavun lisäksi tarvitaan nopeasti jatkoa korvaaville psykoterapiapalveluille. Vastaamon tapaus osoittaa  myös karulla tavalla, että matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on vielä paljon korjattavaa. 

Julkisesti rahoitetun psykoterapian riittävyys on varmistettava.  Psykoterapiakeskus Vastaamo on kasvattanut nopeasti toimintaansa viime vuosina. Omistajaperheen yrityskauppojen jälkeen pääomasijoittajiin kuuluvat myös muun muassa valtion Valtion Eläkerahasto ja Teollisuussijoitus Oy. Yksityisesti tuotetuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitteena on usein kasvattaa markkinaosuutta, mutta ongelmien ilmaantuessa tai kannattavuuden heikentyessä vastuu voi kaatua julkiselle puolelle, jonka täytyy äkkiseltään huolehtia, että palveluita on jatkossakin saatavilla.

Taustaongelmana on, että psykoterapiapalveluiden rahoitustarve ylittää huomattavasti nykyisen palvelutarjonnan. Meneillään olevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa rahoitusta esitetään supistettavan usealla alueella tarpeen kasvuun nähden. Julkisen sektorin psykoterapiapalvelut ovat huomattavan alimitoitettuja sekä psykoterapiakoulutuksen että palveluiden rahoituksen riittävyyden osalta. 

On väärin, että avun hakeminen mielenterveyden haasteisiin jää liiaksi ihmisten oman aktiivisuuden ja rahoituksen varaan. Siksi on aiheellista selvittää huolellisesti, että onko sote-uudistuksen rahoitusmallissa ja sen jakoperusteissa huomioitu riittävällä tavalla se, että useat nuoret ja aikuiset ovat tällä hetkellä ilman riittäviä matalankynnyksen mielenterveyspalveluita.

Vastaamon tietomurto on tuonut karulla tavalla esiin järjestelmän haavoittuvaisuuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n selvityksen mukaan mielenterveyshäiriöistä kärsii joka viides aikuinen. Niiden elinaikainen kokonaisesiintyvyys on lähes 50 %. Mielenterveyden murtumisen inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset ovat suurimpia: ne ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiselle. Tuetaan mielenterveyttä ajoissa.

Kuva: Martiina Woodson